05.06.2026

Siitepölykausi näkyy antihistamiinien kulutuksessa

Siitepölyallergiakausi alkaa keväällä pähkinäpensaan ja lepän kukinnan myötä, ja antihistamiineja käytetään tällöin allergisten oireiden lievittämiseen. Antihistamiinien kulutus ei kuitenkaan rajoitu vain kevääseen, selviää Pharmacan Pharmarket-markkinatilastopalvelusta.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Video 1. Suun kautta otettavien antihistamiinien markkinoilla olevien valmisteiden kulutus (DDD) vuosina 2024–2026 Suomessa. Yksikkö DDD eli Defined Daily Dose kuvaa lääkkeen laskennallista vuorokausiannosta. Lähde: Pharmarket-markkinatilastopalvelu. Jos et näe videota, hyväksythän sivuston evästeet.

Pharmarket-markkinatilastopalvelun mukaan suun kautta otettavien antihistamiinien kulutus vuonna 2025 oli noin 167 miljoonaa vuorokausiannosta (DDD), sisältäen sekä itsehoito- että reseptilääkkeet. Kulutus on ollut kasvusuuntainen jo useiden vuosien ajan.

Suomessa arviolta noin 20 % väestöstä kärsii siitepölyallergiasta. Oireet vaihtelevat allergian vaikeusasteen, altistuksen määrän ja yksilön herkkyyden mukaan [1]. Allergiaoireita hoidetaan usein antihistamiinitableteilla, -liuoksella ja -silmätipoilla sekä kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla. Niitä voidaan käyttää ilman reseptiä, tai lääkärin määräyksellä pidempiaikaisesti. [2]

Antihistamiinien kulutuspiikki osuu alkuvuoteen

Suun kautta otettavien antihistamiinien kulutus on Pharmarket-markkinatilastopalvelun mukaan vilkkainta helmi–maaliskuussa. Alkuvuoden kulutuspiikki kertoo kevään siitepölykauteen varautumisesta sekä allergisten oireiden lisääntymisestä. Apteekit hankkivat valmisteita varastoon yleensä jo ennen kysynnän ennakoitua alkua.

Vuonna 2026 antihistamiinien kulutus ylsi maaliskuussa yli 44 miljoonaan laskennalliseen vuorokausiannokseen, jääden todennäköisesti vuoden korkeimmaksi kuukausikohtaiseksi lukemaksi. Helmikuussa kulutus oli maltillisempaa noin 23 miljoonalla laskennallisella vuorokausiannoksella. Vuonna 2025 isoin kuukausikohtainen kulutuslukema osui helmikuulle yli 34 miljoonan laskennallisella annoksella.

Koivu on Suomessa yleisin siitepölyallergian aiheuttaja, ja sen kukinta-aika ajoittuu huhti–kesäkuulle [1]. Koivun ja lepän kukinnan jälkeen antihistamiinien kulutus pysyy koholla läpi kesäkuukausien. Loppukesän sekä alkusyksyn aikana kulutus laskee. Talvikuukausina antihistamiinien kulutus on pienimmillään. Joulukuun luvuissa näkyy vuosina 2024–2025 pieni nousu, jonka taustalla saattaa olla reseptilääkkeiden lääkekaton täyttyminen vuoden lopussa. Siitepölykauden ulkopuolella antihistamiineja voidaan käyttää esimerkiksi urtikarian lievittämiseen [3].

Siitepölymäärä ja -kauden kesto selittävät vuosittaisia kulutuseroja

Vuosittaisten kulutuslukujen vaihtelua selittävät siitepölyn määrä ja siitepölykauden ajoittuminen. Siitepölykausi on Suomessa pidentynyt myös ilmastonmuutoksen myötä, mikä lisää osaltaan allergialääkkeiden kulutusta. Kasvukauden aikaistuessa siitepölykauden aloittava pähkinäpensas voi kukkia eteläisessä Suomessa jo tammikuun lopulla. Siitepölyä kulkeutuu Suomeen myös kaukokulkeumana jo ennen kotimaisen kukinnan alkua. [4] [5]

Lähteet:

[1] Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry 2026: Siitepölyallergia
[2] Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry 2026: Siitepölyallergian hoito
[3] Terveyskylä 2026: Antihistamiinit urtikarian hoidossa
[4] Pharmaca 2026: Allergialääkkeiden kulutus on kasvussa Suomessa
[5] Maaseudun tulevaisuus 2026: Ilmaston lämpeneminen pidentää ja voimistaa siitepölykautta

Kiinnostaako data lääkkeistä?

Tutustu Pharmarket-markkinatilastopalveluun

Lue myös:

Allergialääkkeiden kulutus on kasvussa Suomessa

Parantaminen alkaa tiedosta