12.09.2025

Migreenin lääkehoito kehittyy – data kertoo muutoksesta

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jota sairastavia on Suomessa arviolta 700 000. Migreenin hoidossa käytetään kohtauslääkkeitä, estolääkkeitä ja lääkkeettömiä hoitokeinoja. Migreenin hoito on hyvin yksilöllistä. Suuri osa potilaista saa lääkkeistä hyvän avun sairauteensa, mutta osalle potilaista sopivan lääkehoidon löytyminen on haastavaa.

Yllä olevassa kuvassa näkyy kolmen migreenilääkeryhmän kulutuksen kehitys Suomessa. Selektiiviset 5HT1-reseptoriagonistit eli triptaanit (N02CC) ovat olleet koko tarkastelujakson selkeästi eniten käytetty lääke, kun taas kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) antagonistit (N02CD) eli CGRP:n estäjät eli gepantit ovat vakiinnuttaneet paikkansa erityisesti vaikean migreenin estossa niiden tultua markkinoille 2018. Vanhimmat vaihtoehdot, Torajyväalkaloidit eli ergotamiinit (N02CA), ovat käytännössä poistuneet käytöstä. Migreenin hoito on erittäin yksilöllistä ja yksilölläkin hoitovaste saattaa muuttua ajan kuluessa, joten hoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään myös toisiin käyttöaiheisiin tarkoitettuja lääkkeitä, jotka eivät kuvassa näy.

Kuvaan on merkitty jokaiselle ryhmälle korkein toteutunut kulutuslukema tarkastelujaksolla, jotta ryhmien väliset mittasuhteet hahmottuvat yhdellä silmäyksellä. Kuvassa mainittu yksikkö DDD tarkoittaa määriteltyä vuorokausiannosta (Defined Daily Dose). Luvut ovat “Sales DDD” -tietoa, joka perustuu valmistekohtaisiin DDD-määriin ja on muunnettu vuorokausitasolle.

Migreenilääkkeiden kehityskaari ergotamiineista triptaaneihin

Torajyväalkaloidit eli ergotamiinit (N02CA) olivat aikanaan tärkeä osa migreenin lääkehoitoa. Käyttö on hiipunut lähes olemattomiin, mikä kertoo siitä, että tämä lääkeryhmä on väistynyt turvallisempien ja tehokkaampien vaihtoehtojen tieltä.

Selektiiviset 5HT1-reseptoriagonistit eli triptaanit (N02CC) ovat hallinneet migreenilääkemarkkinoita jo 1990-luvulta lähtien. Käyttö kasvoi tasaisesti 2010-luvun puoliväliin asti ja on pysynyt korkealla tasolla siitä lähtien. Triptaanit ovat kohtauslääkkeitä: toisin kuin tavalliset särkylääkkeet, ne vaikuttavat suoraan migreenin taustalla olevaan mekanismiin. Triptaanit ovat edelleen ylivoimaisesti yleisimmin käytetty migreenilääkeryhmä.

Uudenlaiset estolääkkeet

Vuonna 2018 markkinoille tulivat kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) antagonistit (N02CD). Niiden kulutus lisääntyi nopeasti, ja on kasvanut vuosi vuodelta. CGRP-estäjistä osa on biologisia lääkkeitä, joissa proteiini tuotetaan bioteknologisin menetelmin.

CGRP-estäjät on tarkoitettu vaikeaan migreeniin, ja niiden korvattavuus on rajattu tarkkoihin kriteereihin: potilaalla on oltava vähintään kahdeksan migreenipäivää kuukaudessa ja aiemmat estohoidot eivät ole tehonneet. Käyttömäärät kertovat kuitenkin, että lääkeryhmä on löytänyt kohderyhmänsä ja vakiinnuttanut asemansa. Kelan korvausehto CGRP-estäjille on, että potilaalle on kokeiltu aiemmin vähintään kahta eri perinteistä lääkettä ilman riittävää hoitovastetta.

Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta kertoo, että uudet estolääkkeet ovat luoneet paljon toivoa monien hankaliin tilanteisiin: ”Ensimmäiset täsmälääkkeet migreenin estohoitoon ovat muuttaneet tilannetta paljon. Ennen potilaat joutuivat käyttämään lääkkeitä, joita ei ole tarkoitettu migreeniin, kuten masennuslääkkeitä tai beetasalpaajia. Uusien lääkkeiden ansiosta osa on jopa päässyt kokonaan eroon migreenikohtauksista”. Hietarannan mukaan vähitellen karttunut kokemus on osoittanut, että uusiin lääkkeisiin liittyy myös haasteita, sillä kaikille niistä ei ole apua, hinta on liian korkea tai sivuvaikutuksia tulee liikaa.

Muut lääkeryhmät

Migreenin hoitoon käytettäviä muita migreenilääkkeitä ovat myös kortikosteroidijohdokset (N02CB) ja N02CX-ryhmän lääkkeet. Näiden osuus kokonaiskulutuksesta on hyvin pieni, ja ne näkyisivät kuvassa vain marginaalisina määrinä. Steroideja käytetään lähinnä poikkeustilanteissa, kuten pitkittyneessä migreenikohtauksessa, ja N02CX-ryhmään kuuluvat uudemmat valmisteet, kuten lasmiditani, ovat vasta rantautumassa Suomeen.

Koska migreenin hoito on erittäin yksilöllistä ja yksilölläkin hoitovaste saattaa muuttua ajan kuluessa, käytetään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn myös lääkkeitä, joilla on useita käyttöaiheita. Näistä selkein ryhmä on perinteiset tulehduskipulääkkeet. Epilepsialääkkeitä käytetään vaikean migreenin ennaltaehkäisyyn. Migreeni ja epilepsia ovat molemmat aivojen hermosolujen liialliseen kiihtymisherkkyyteen liittyviä sairauksia, joten epilepsialääkkeet voivat rauhoittaa hermosolujen toimintaa ja tätä kautta toimia myös migreeniin. Myös botuliinilla on tärkeä rooli kroonisen migreenin estossa silloin, kun muut estolääkkeet eivät auta.

Tulevaisuuden näkymät

Kulutuskäyrät osoittavat, että migreenilääkkeiden kenttä on murroksessa. Triptaanit säilyvät tärkeimpänä lääkeryhmänä, mutta CGRP-estäjien nousu tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti vaikeaa migreeniä sairastaville.

Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan tieto uusista lääkkeistä ei ole vielä riittävällä pohjalla, ja tämä asettaa potilaita eriarvoiseen asemaan. Neurologeilla on paljon ajantasaista osaamista, mutta erikoislääkärille pääsy ei aina ole helppoa. Sirpa Hietarannan mukaan osa potilaista turhautuu tilanteeseen, jossa toimimattomia lääkkeitä kokeillaan vuosikausia perusterveydenhuollossa, vaikka neurologilla olisi mahdollisuus määrätä toimivampia, uusia lääkkeitä. Hietaranta sanoo, että ”lääkäreiden ja apteekkihenkilökunnan kouluttaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä potilaan kannalta on hämmentävää saada eriävää tietoa samasta asiasta”. Myös saatavuusongelmat haittaavat lääkehoidon tasapainon löytämistä, sillä erityisesti triptaaneissa esiintyy säännöllisesti haasteita saatavuudessa.

Migreeni on monikasvoinen sairaus, jonka hoito vaatii aina yksilöllistä harkintaa. Uudet lääkehoidot ja tietoisuuden lisääminen luovat toivoa hyvästä tulevaisuudesta kaikille migreenistä kärsiville.

Migreeniviikkoa vietetään 8.-14.9.2025. Migreeniviikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta migreenistä neurologisena sairautena.

Pharmaca tukee lääkeyrityksiä ja terveydenhuollon toimijoita tarjoamalla tiedolla johtamisen palveluita, joiden avulla päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon. Lue lisää tästä.

Lähteet:

Asiantuntijahaastattelu. Hietaranta Sirpa, toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys ry.

Asiantuntijahaastattelu. Leppä Elli, kehitysproviisori, FT, Pharmaca Health Intelligence Oy.

Kela (2025). Peruskorvaus rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä. 3007 Atogepantti, eptinetsumabi, erenumabi, fremanetsumabi, galkanetsumabi ja rimegepantti (migreenin estohoito). Tiedot haettu 10.9.2025.

Kokemusasiantuntijan haastattelu. Pulkkinen Marie.

Käypä hoito -suositus (2025). Migreeni. Tiedot haettu 9.9.2025.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim (2011). Harno & Haanpää. Onko Botuliinista hyötyä migreenin hoidossa? Tiedot haettu 9.9.2025.

Parantaminen alkaa tiedosta