Allergialääkkeiden kulutus on kasvussa Suomessa

Suun kautta otettavien allergialääkkeiden kulutus on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2009–2023 välisenä aikana. Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 % suomalaisista, ja vuonna 2023 noin yhdeksän prosenttia suomalaisista osti Kela-korvattavia suun kautta otettavia antihistamiineja apteekeista.

Kevään myötä allergiaoireita ilmaantuu taas useille meistä. Suomalaisista noin 20 prosentilla on siitepölyallergia, jota voidaan hoitaa silmätipoilla, nenäsumutteilla, suun kautta otettavilla allergialääkkeillä tai siedätyshoidolla [1]. Suun kautta otettavat antihistamiinit voidaan tarvittaessa yhdistää paikallishoitoon [4]. Apteekista voi ostaa allergialääkkeitä myös ilman reseptiä. Pharmacan Pharmarket-markkinatilastopalvelun mukaan antihistamiinien kulutus vuonna 2023 oli noin 155 miljoonaa vuorokausiannosta (DDD). Tässä luvussa ovat mukana sekä itsehoito- että reseptilääkekulutus.

Kuvasta 1 voidaan huomata, että antihistamiinien käyttö lisääntyy merkittävästi siitepölykaudella huhti-, touko- ja kesäkuussa. Keväällä 2023 noin 341 000 henkilöä haki tällä ajanjaksolla antihistamiineja korvattuna apteekista. Suomen väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia suomalaisista [2]. Siitepölyn määrä ja siitepölykauden alku vaihtelevat kuitenkin vuosittain [3], mikä voi osaltaan selittää pientä vaihtelua vuosittaisessa antihistamiinien kulutuksessa. Kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana Suomen väestöstä noin yhdeksän prosenttia osti Kela-korvattavia suun kautta otettavia antihistamiineja apteekeista [2]. Lukuja tulkitessa on hyvä huomioida, että suun kautta otettavien antihistamiinien käyttöaiheena voi olla myös esimerkiksi allerginen ihottuma [5].

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs vahvistaa, että tilastoissa näkyvä antihistamiinien kulutuksen kausivaihtelu johtuu todennäköisesti siitepölymäärien vuosittaisesta vaihtelusta. Ijäksen mukaan esimerkiksi hankala koivukevät 2023 näkyy allergialääkeostojen suurempana määränä.

Korvattavien antihistamiinien saajat 2019-2023 — **Kuva 1.** Suun kautta otettavien antihistamiinien (R06) saajat kvartaaleittain.
Lähde: Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset, Kela 2024. Kvartaalit: 1, tammi-maaliskuu; 2, huhti-kesäkuu; 3, heinä-syyskuu; 4, loka-joulukuu.

Allergialääkkeiden helppo saatavuus mahdollistaa itsehoidon entistä useammalle

Kun tarkastellaan suun kautta otettavien allergialääkkeiden kulutusta ja markkinoilla olevien valmisteiden lukumäärää, voidaan havaita, että allergialääkkeiden kulutus on kaksinkertaistunut vuosien 2009–2023 välisenä aikana (kuva 2). Uusia valmisteita markkinoille on samana aikana tullut vain vähän. Vuonna 2023 markkinoilla oli 31 eri valmistetta.

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäksen mukaan syitä allergialääkkeiden kulutuksen kasvulle voi olla monia. Yhtenä tekijänä voidaan pitää lisääntynyttä tietoisuutta allergioista. Myös nykyinen allergialääkkeiden helppo saatavuus mahdollistaa allergiaoireiden itsehoidon entistä useammalle. Toisaalta haasteena voi olla se, että entistä moninaisempia oireita pyritään hoitamaan allergialääkityksellä, jos oireiden vuoksi ei käydä lääkärin arviossa. Suomessa ja muissa länsimaissa atooppiset allergiat ovat yleistyneet nopeasti 1950-luvulta lähtien. Ne ovat nykyään lasten ja nuorten yleisin krooninen sairaus. Ymmärrys allergisten sairauksien vaikutuksista sekä tehokkaan hoidon merkityksestä elämänlaatuun näkyy todennäköisesti myös allergialääkkeiden kulutuksessa.

Yksi kulutuksen lisääntymiseen vaikuttava tekijä on varmasti kasvukauden ja siten myös siitepölykauden pidentyminen. Siitepölykausi on jo pidentynyt Suomessa ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. Tämän seurauksena allergialääkityksen tarve pitenee, mikä puolestaan näkyy lääkkeiden kulutuksen lisääntymisenä [6], Ijäs toteaa.

Antihistamiinien kulutus Suomessa 2009-2023 — **Kuva 2.** Suun kautta otettavien antihistamiinien markkinoilla olevien valmisteiden lukumäärä ja kulutus (DDD) vuosina 2009–2023 Suomessa. Lähde: Pharmarket-markkinatilastopalvelu.

Allergialääkitystä aloitettaessa on hyvä huomioida myös mahdolliset yhteisvaikutukset

Antihistamiinityyppiset allergialääkkeet estävät histamiini-välittäjäaineen vaikutuksia histamiinireseptoreissa ja siten hillitsevät esimerkiksi allergeenien aiheuttamaa aivastelua, nenän valumista ja silmien kutinaa. Kehitysproviisori (FT) Elli Leppä Pharmacasta kertoo, että vaikka antihistamiinit ovat vaikutuksiltaan melko yhtenäinen lääkeaineryhmä, ne poikkeavat kemiallisesti toisistaan ja siten myös niiden yhteisvaikutuspotentiaali vaihtelee. Esimerkiksi setiritsiinillä on vain melko vähän tunnettuja yhteisvaikutuksia. Sen sijaan ebastiinin suhteen tulisi noudattaa varovaisuutta sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka voivat joko suurentaa tai pienentää ebastiinin pitoisuutta elimistössä. Näitä ovat mm. eräät suun kautta otettavat sienilääkkeet ja eräät epilepsialääkkeet sekä rohdosvalmisteena käytetty mäkikuisma.

Yhteisvaikutusten huomioiminen on oleellinen osa tehokkaan ja turvallisen lääkehoidon toteutusta. Selkeiden ja ytimekkäiden yhteisvaikutustietojen tulee olla ajantasaisesti kaikkien lääkitysprosessiin osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla. Pharmacan yhteisvaikutustietokanta voidaan yhdistää saumattomasti muihin lääketietoihin potilaan parhaaksi.

Lähteet: