Tyypillisesti itsehoitokipulääkkeillä haetaan helpotusta flunssan oireisiin, kuukautiskipuihin tai satunnaiseen päänsärkyyn. Itsehoidossa kipulääkkeet on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, ja yleisyydestään huolimatta niiden käyttö ei ole riskitöntä.

Kipulääkkeiden itsehoitovalmisteiden kulutus Suomessa 2009–2025 määriteltyinä vuorokausiannoksina (DDD). Ibuprofeeni (M01AE01) on suurin lääkeaineryhmä koko tarkastelussa; vuonna 2024 sen kulutus oli noin 29,4 miljoonaa DDD. Parasetamolin (N02BE01) kulutus on kasvanut pitkällä aikavälillä ja oli vuonna 2024 noin 12,3 miljoonaa DDD. Asetyylisalisyylihapon (N02BA01) ja ketoprofeenin (M01AE03) kulutus on laskenut. Kokonaiskulutus oli korkeimmillaan vuonna 2022 ja se on laskenut vuosina 2023–2025.

Suomalaisten suositusten mukaan kivun ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Lääkkeistä parasetamoli on usein ensisijainen vaihtoehto esimerkiksi pitkäaikaissairauksien tai säännöllisten lääkitysten vuoksi, kun taas tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, ovat usein tehokkain valinta tulehdukselliseen kipuun. Asetyylisalisyylihappoa ei nykyisin suositella ensisijaiseksi kipulääkkeeksi, eikä sitä tule käyttää alle 12-vuotiaiden kivunhoidossa.

Vaikka itsehoitolääkkeet ovat helposti saatavilla, moni toivoo lääkäriltä reseptiä samaa vaikuttavaa ainetta sisältävälle kipulääkkeelle. ”Yleensä potilaat haluavat kipulääkkeen reseptillä vedoten lääkekorvattavuuteen tai vakuutusyhtiön päätökseen maksaa lääke, jos se on lääkärin määräämä. Myös reseptivalmisteen käyttö tuntuu tuovan ihmisille jonkinlaista turvallisen lääkekäytön tuntua”, kertoo Ortonin kipuklinikan ylilääkäri, LT, fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen.

Pitkittyneen kivun hoidossa kipulääkkeiden käyttö on erilaista kuin lyhytkestoisen kivun. ”Pitkittyneeseen tai krooniseen kipuun kirjoitetaan enemmän hermokipulääkkeitä, kuten gabapentinoideja, trisyklisiä lääkkeitä ja SNRI-ryhmän lääkkeitä. Särkylääkkeitä suositaan vähemmän”, Kokkonen toteaa.

Tällaisissa tilanteissa särkylääkkeiden vähäisempään käyttöön liittyy se, että niistä ei yleensä ole enää apua pitkittyneessä kivussa. Se, millaista lääkitystä suositellaan, riippuu kiputyypistä.

Asetyylisalisyylihapon kulutus ja käyttöaiheet

Vaikka asetyylisalisyylihapon eli ASA:n käyttö kivunhoidossa on vähentynyt, sitä käytetään edelleen itsehoidossa.
”Kipuklinikoilla asetyylisalisyylihapon käyttö kivunhoidossa on hyvin vähäistä – arviolta vain 0–1 % potilaista käyttää sitä kipulääkkeenä. Jos potilas tulee terveysasemalta tai työterveydestä, ASA:n käyttö kipuun jää alle 10 prosentin. Migreenin hoidossa ASA:lla voi olla paikkansa, mutta yleisesti sen rooli kivunhoidossa on pieni”, kertoo HUS:ssa työskentelevä neurologi Hanna Harno.

ASA:n kokonaiskulutusta selittää useampi tekijä. Ensinnäkin asetyylisalisyylihappoa käytetään nykyään sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Kristiina Kokkonen arvioi myös, että ikäihmisten määrän kasvu näkyy luvuissa: ”ASA tunnetaan eri ikäluokissa eri tavoin, ja se on ollut pitkään käsikauppavalmisteena. Ikääntyvät ovat varmasti tutustuneet lääkkeeseen nuoruudessaan”.

Käytetyt lähteet

Duodecim. Kipulääkkeet ja niiden käyttö. https://www.duodecimlehti.fi/duo10438
Frondelius, Hanna; Pharmaca, RWD Consultant
Harno, Hanna; HUS
Kipu ry. https://www.kipu.fi/
Kokkonen, Kristiina; Orton Kipuklinikka
Terveyskyla.fi. Kipulääkkeiden käyttö ja kivunhoito. https://www.terveyskyla.fi/laaketalo/laakkeiden-kayttaminen/kipulaakkeiden-oikea-kaytto ; https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito