Suoritin proviisorin opintoni Ruotsin Uumajassa (Umeå Universitet). Kun tuli aika kirjoittaa lopputyötä (pro gradua), toivoin löytäväni kirjoitukselleni aiheen ja paikan Suomen puolelta. Muistin, että olin nähnyt Pharmacan verkkosivuilla kirjoituksen, jossa mainittiin, että Pharmaca tarjoaa vuosittain muutamalle opiskelijalle mahdollisuuden kirjoittaa lopputyö heille. Yhteistyöstä sopiminen Pharmacan kanssa pääsi alkuun ja eteni nopeasti. Sain yhteystiedot kehitysproviisori Elli Leppään ja pian lopputyön suunnitteluprosessi alkoi. 

Aihevalintaa ohjasi mielenkiinto tyypin 2 diabekseen 

Pharmacalla oli tarjota useampi mielenkiintoinen projekti tutkimukseni aiheeksi. Lopulta päädyin valitsemaan lopputyöni aiheen MASSE-projektista. Oli hienoa päästä osaksi isompaa tutkimusta omalla lopputyölläni. Omalla pienellä panoksellani voisi olla merkitystä kokonaisuudelle. Mielenkiintoni MASSE-projektia kohtaan heräsi myös koska digitaaliset hoitopolut ja -alustat ja niiden hyödyntäminen eri potilasryhmien hoidossa ovat nousseet viime vuosina ajankohtaisiksi.  

Tarkemmaksi kohteeksi tutkimukselleni valitsimme tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoidon. Kyseessä on mielenkiintoinen ja kasvava potilasryhmä, jonka hoidon järjestäminen nykyisillä hoitomenetelmillä ja- resursseilla on haastavaa. Digihoitopolut tarjoavat monenlaista tukea tyypin 2 diabeteksen hoitoon jo nyt, mutta palvelut vaihtelevat alueittain, eikä digihoitopoluista ole aina todettu olevan hyötyä tai vähentävän hoitohenkilökunnan työtä.  

Diabeteshoitajilla merkittävä rooli potilaiden hoidossa 

Diabeteshoitajilla on keskeinen rooli tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja tästä syystä halusimme tutkimuksessamme selvittää, miten hyödylliseksi tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden kanssa työskentelevät diabeteshoitajat kokevat nykyiset digihoitopolut. Halusimme tietää, mistä toiminnoista on erityisesti hyötyä ja tulisiko diabeteshoitajien mielestä digihoitopolkuja hyödyntää nykyistä enemmän. Koska lopputyö kirjoitettiin ruotsalaiselle yliopistolle, halusimme hyödyntää mahdollisuuden vertailla diabeteshoitajien mielipiteitä ja kokemuksia Ruotsin ja Suomen välillä. Farmasian ammattilaisena olen usein kohdannut tyypin 2 diabeetikkoja sairaalassa ja avoapteekissa, ja tästä syystä minua kiinnostikin, millaiset mahdollisuudet digihoitopoluissa olisi hyödyntää farmaseuttista osaamista. Tutkimus tehtiin verkkokyselytutkimuksena ja se kirjoitettiin englannin kielellä.  

Tiivis ja opettavainen tutkimusprosessi 

Prosessi oli hyvin tiukasti aikataulutettu yliopiston puolesta ja prosessi eteni ripeää tahtia niin, että kokonaisaika lopputyön tekemiselle oli reilut neljä kuukautta. Yhteistyö Pharmacan ohjaajan kanssa oli alusta asti tiivistä. Tapasimme usein Zoomin välityksellä ja lisäksi viestittely sähköpostitse oli vilkasta koko prosessin ajan. Pharmacan ohjaajan säännöllinen tuki ja nopeat vastaukset työhön liittyviin kysymyksiin projektin aikana olivat erityisen tärkeitä lopputyön etenemisen ja onnistumisen kannalta. Työn kirjoittaminen vaati suurta motivaatiota ja panostusta myös minulta koko neljän kuukauden jakson ajan. Projektin haasteet liittyivät ensisijaisesti kireään aikatauluun ja ajankohtaan, jolloin lopputyö kirjoitettiin. Diabeteshoitajien rekrytointi kyselyyn lähellä loppuvuoden lomakautta, lyhyellä ajanjaksolla ja kahdessa eri maassa oli haasteellista. Suomen ja Ruotsin diabeteshoitajien liiton avustuksella tavoitimme kuitenkin kohderyhmämme. Ison osan ajasta vei tutkimukseen liittyvän verkkokyselyn laatiminen kolmella eri kielellä (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). 

Digihoitopolut tukevat pitkäaikaissairauksien hoitoa 

Kyselyyn osallistuneet diabeteshoitajat kokivat, että digitaalisista hoitopoluista tai vastaavista alustoista on hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Näkemyksissä ei ollut juuri eroja suomalaisten ja ruotsalaisten hoitajien välillä. Vastaajien mukaan digitaalisissa hoitopoluissa on tyypin 2 diabeteksen hoidon kannalta monia hyödyllisiä toimintoja. Näistä hyödyllisimmiksi koettiin diabeetikkojen omahoidon tukeminen (Supporting self-management), monipuolisten opetustapojen (Versatile traning methods) tarjoaminen ja kommunikaation parantuminen potilaiden ja diabeteshoitajien välillä. 

Lääkehoitoon sitoutumisen ja lääkitysturvallisuuden kohentuminen 

Selvitimme vastaajien näkemyksiä siitä, voidaanko digihoitopolun avulla parantaa tyypin 2 diabeetikkojen lääkehoitoon sitoutumista ja lääkitysturvallisuutta. Diabeteshoitajat kokivat, että näistä kahdesta mahdollisuudesta digihoitopolut parantavat hieman enemmän lääkitysturvallisuutta kuin hoitoon sitoutumista. Lääkitysturvallisuuden arveltiin paranevan erityisesti, jos tyypin 2 diabetesta sairastavien tietoisuus diabeteslääkkeiden vaikutuksista elimistössä lisääntyy ja potilaiden osaaminen injektoitavien lääkkeiden osalta vahvistuu. Lääkehoitoon sitoutumisen uskottiin paranevan erityisesti tarjoamalla potilaille helposti tavoitettavaa, luotettavaa informaatiota sekä tarjoamalla monipuolisia opastusmenetelmiä kuten videoita tai chattejä. 

Diabeteshoitajat eivät kokeneet farmasistien palveluja kaikkein tärkeimmiksi toiminnoiksi digihoitopoluissa. Syynä tähän saattaa olla se, että farmasistien työn hyödyt eivät ole vielä niin hyvin tunnettuja Ruotsissa ja Suomessa kuin muualla maailmassa. Uskon kuitenkin, että farmasisteilla olisi ammatillista osaamista, jota voitaisiin hyödyntää tyypin 2 diabeetikkojen moninaisessa lääkehoidossa. Tätä aihetta olisi mielenkiintoista tutkia enemmän tulevaisuudessa. 

Huolellinen implementointi avainasemassa 

Diabeteshoitajat toivoivat digitaalisten hoitopolkujen laajempaa hyödyntämistä tulevaisuudessa. Vastaajat toivoivat myös digihoitopolkujen parempaa integrointia nykyisiin työnkuviin. Heidän mukaansa digihoitopolkujen implementoinnin tulisi tapahtua vähitellen ja riittävän tuetusti, jotta hoitajien työmäärä ei lisääntyisi digihoitopolkujen käytön myötä. Nykytilanteessa rajallinen ajankäyttö ja resurssipula koettiin esteiksi digihoitopolkujen hyödyntämiselle. Haasteita saattavat aiheuttaa myös digitaalisten alustojen moninaisuus ja yhtenevyyden puute. Vastaajat toivat myös esille, että digihoitopolkuja ei voida käyttää kaikkien potilaiden hoidossa ja, että potilailla tulisi tarvittaessa olla mahdollisuus myös valita ei digitaalinen hoitomuoto (kasvokkain tapaaminen tai puhelimitse kommunikointi). Erityisesti tietyillä potilasryhmillä, kuten iäkkäillä, voi esiintyä haasteita digihoitopolkujen käytössä. 

Tutkittavaa riittää jatkossakin 

Maisterityöni tuloksia voidaan hyödyntää digihoitopolkujen kehitystyössä tulevaisuudessa. Tutkimuksen myötä nousi esiin useita mielenkiintoisia aiheita jatkotutkimuksille. Seuraavissa opinnäytetöissä olisikin mielenkiintoista selvittää esimerkiksi iäkkäiden potilaiden erityistarpeita ja odotuksia digihoitopoluille ja farmasistien ajatuksia heidän osaamisensa hyödyntämisestä digihoitopoluissa.   

Eija Bredenbergin tutkimus (Pro Gradu) Digital care pathway for type 2 diabetes patients – The experiences and opinions of diabetes specialist nurses luettavissa kokonaisuudessaan täältä >