Diabetesta sairastaa yhä useampi, mutta insuliinivalmisteiden kulutus on säilynyt tasaisena

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on enemmän diabetesta sairastavia henkilöitä kuin muissa korkean elintason omaavissa Euroopan maissa ja sairastavuus yleistyy edelleen tulevina vuosina. Diabetesliiton mukaan Suomessa on diabetesta sairastavia henkilöitä arviolta jo noin 500 000. Näistä henkilöistä noin 50 000 on tyypin 1 diabeetikkoja ja tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000. Lisäksi arvellaan, että tyypin 2 diabetesta sairastaa tietämättään 50 000–100 000 suomalaista.

Diabetes jaetaan päätyyppeihin 1 ja 2 mutta sama henkilö voi ilmentää molempien päätyyppien piirteitä. Yksi diabeteksen hoidossa käytettävä lääkeryhmä ovat erilaiset insuliinivalmisteet. Insuliinihoitoa tarvitaan aina tyypin 1 diabeteksessa, mutta insuliinivalmisteita käytetään tarvittaessa myös tyypin 2 diabeetikoilla.

Insuliinivalmisteet voidaan jakaa lyhytvaikutteisiin, pitkävaikutteisiin ja ylipitkävaikutteisiin valmisteisiin sekä insuliinisekoitteisiin. Tarkasteltaessa insuliinivalmisteiden kulutusta Suomessa vuosina 2009–2023 voidaan havaita, että valmisteiden kokonaiskulutus on säilynyt melko samansuuruisena. ATC-luokkien välillä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Insuliinisekoitteiden ja pitkävaikutteisten insuliinien käyttö on vähentynyt ja lyhytvaikutteisten ateriainsuliinien käyttö on lisääntynyt. Ylipitkävaikutteisten valmisteiden kulutus on ajanjakson aikana vaihdellut, mutta ne ovat olleet koko ajan yleisimmin käytetty insuliinivalmisteryhmä lyhytvaikutteisten insuliinien rinnalla.

Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiän mielestä muutokset eri insuliinivalmisteiden kulutuksessa kertovat siitä, että diabeteksen hoidossa käytetään tutkitusti parempia hoitotuloksia tuottavia insuliinivalmisteita, jotka aiheuttavat vähemmän matalia verensokereita ja vähemmän päivittäistä verensokeritason vaihtelua.

Diabeteksen hoitotuloksista Suomessa löytyy tietoa joulukuussa 2023 päivitetystä kansallisen diabetesrekisterin raportista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Raportista löytyy tietoa myös diabeteksen hoitoon käytettävien lääkeaineryhmien jakautumisesta diabetestyypeittäin.

Lähteet:

Global Burden of Disease -tutkimusverkosto (2023). Global, regional, and national burden of diabetes from 1990 to 2021, with projections of prevalence to 2050: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2021. The Lancet.

Laaturekisteri: Diabetesrekisterin raportti (2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä (2022). Käypä Hoito -suositus: Insuliininpuutosdiabetes. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Yleistä diabeteksesta (2023). Diabetesliitto.

Insuliinivalmisteiden kulutus Suomessa 2009-2023 kaavion tiedot: Pharmarket-markkinatilastopalve lu.