Hyvinvointialueet, joissa kulutettiin verenpainelääkkeitä eniten ja vähiten vuonna 2022

Verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa (Tilastokeskus). Korkea verenpaine voi olla yksi verenkiertoelinten sairauksien oire, mutta se voi johtua myös elintavoista. Elintapamuutoksilla voidaan laskea verenpainetta, mutta jos se ei riitä, voidaan henkilölle määrätä verenpainelääkkeitä.

Verenpainelääkkeiden tehtävänä on alentaa verenpainetta esimerkiksi poistamalla elimistöstä suolaa ja nestettä, vähentämällä tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toimintaa tai laajentamalla verisuonia (Terveyskirjasto). Yleisimmät verenpainelääkkeet ovat reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkeaineet, kalsiumkanavan salpaajat, beetasalpaajat sekä diureetit. Viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana beetasalpaajien ja diureettien kulutus on laskenut ja kalsiumkanavan salpaajien ja reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden noussut.

Vuoden 2022 kulutuslukuja vertailtaessa voidaan huomata, että Helsingin kaupungissa, Ahvenanmaalla ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella verenpainelääkkeiden kulutus on pienintä. Vastaavasti Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla kulutus on suurinta. Luvuissa on huomioitu alueiden väestömäärä, mutta ei esimerkiksi ikärakennetta.

Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaa eivät muodosta hyvinvointialueita, mutta huolehtivat alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Ne on siksi otettu vertailussa mukaan hyvinvointialueiden joukkoon.

Verenpainelääkkeiden kulutus. Lähde: Pharmarket-markkinatilastopalvelu