Lääketietokeskus ja Evondos selvittivät hoitajien lääketietotarpeita ja lääketiedon puutteesta johtuvia ongelmatilanteita
Lääketietokeskus ja lääkeannosrobottipalvelua tarjoava Evondos kartoittivat Suomessa ja Ruotsissa työskentelevien hoitajien lääketietoon liittyviä tarpeita kesällä 2021 toteutetussa kyselyssä. Kyselyn tuloksissa nousi esille useita lääketiedon etsimiseen ja käyttöön liittyviä, hoitotyön arjessa näkyviä ongelmatilanteita.
Hoitajien lääketietotarpeita kartoittavaan kyselyyn vastanneet hoitajat tunnistivat omassa työssään tilanteita ja aihealueita, joihin he toivoivat ratkaisua uusien lääketietojen ja -työkalujen avulla.
Kyselyn tulosten mukaan Suomessa työskentelevät hoitajat tarvitsevat lääketietoa tyypillisesti silloin, kun he antavat potilaalle tai omaisille lääkeneuvontaa, tai kun potilas kertoo lääkkeen aiheuttaneen hänelle haittavaikutuksia. Ruotsissa työskentelevät hoitajat tarvitsivat lääketietoa tyypillisesti antaessaan lääkettä potilaalle, täyttäessään potilaan lääkedosettia sekä keskustellessaan lääkityksestä muiden hoitajien, lääkärin tai apteekin kanssa,
Kyselyn mukaan hoitajien useimmin tarvitsemia lääketietoja olivat ohjeet lääkkeen annosteluun, esim. otetaanko lääke ruoan kanssa vai ilman ruokaa, tai mihin vuorokaudenaikaan sekä tieto lääkkeen käyttötarkoituksesta.
Suomalaisten vastaajien lääkkeisiin liittyviä yleisimpiä ongelmatilanteita oli:
- lääkkeiden ottaminen ohjeiden vastaisesti (esim. liikaa, liian vähän tai ei lainkaan),
- annostelulaitteen (esim. astmainhalaattorin) virheellinen käyttö,
- sekä se, ettei potilas ei tiennyt, mihin tarkoitukseen hän lääkettä käyttää.
Haitta- ja yhteisvaikutuksista hankalaa löytää tietoa
Selvästi yleisin aihe, josta vastaajien oli ollut vaikea löytää lääketietoa, olivat lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset sekä lääkkeiden tunnistaminen ulkonäön perusteella.
Noin 80 % suomalaisista ja 70 % ruotsalaisista vastaajista piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä, että Evondos-palvelussa olisi tulevaisuudessa tarjolla tieto lääkkeen käyttötarkoituksesta, ja noin 70 % suomalaisista ja 80 % ruotsalaisista piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä vastaavia tietoja lääkkeiden haittavaikutuksista.
Noin 80 % ruotsalaisista piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä vastaavia tietoja lääkkeiden annosteluohjeista (esim. ruokailuseikat). Myös tablettien ja kapselien kuvat sekä toiminto niiden tunnistamiseen saivat runsaasti kannatusta.
”Kyselyn tuloksista käy ilmi, että monipuolisten ja joustavien lääketietosisältöjen avulla hoitajien työn kuormittavuutta voitaisiin vähentää samalla, kun lääkitysturvallisuus ja potilaiden hoitoon sitoutuminen saataisiin nousuun.” kertoo Elli Leppä Lääketietokeskuksesta.
”Hyödynnämme kyselyn tuloksia hoitajille tarjottavien Pharmaca Fennica -palveluiden ja osaamisen palveluiden kehittämisessä. Digitaaliset lääketietopalvelumme tuovat hoitajien tarvitseman tiedon helposti saataville, ja lisäksi tarjoamme palveluita hoitajien osaamisen kehittämiseen”.
Onko organisaatiossasi jo käytössä Hoitotyön Pharmaca Fennica? Lue verkkopalvelusta lisää täältä.
Tutustu myös terveydenhuollolle suunnattuihin koulutuksiimme koulutuskalenterista:
Ota yhteyttä
Haluatko kuulla lisää?
Täytä yhteydenottolomake ja kerromme lisää ratkaisuistamme ja palveluistamme.
Käsittelemme tietojasi vastuullisesti. Lue tietosuojaselosteemme tästä.